Turun Fysiokulma | Psykofyysinen fysioterapia, Psykoterapia & Akupunktio

Milloin lapsi tai nuori tarvitsee psykoterapiaa?

Mon, 11 May 2026 07:34:19 GMT

Osa 3: Koulutuspsykoterapia: Milloin lapsi tai nuori tarvitsee psykoterapiaa? – Opas vanhemmalle

Kirjoittanut Marko Oinas, lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian opiskelija, psykofyysinen fysioterapeutti , urheilufysioterapeutti ja akupunktioterapeutti – Turun Fysiokulma

Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, joihin vanhemmat esittävät: "Mistä tiedän, onko normaali kehitysvaihe vai jotain, tarvitse hakea apua?" Kysymys on tärkeä ja vastaus välittämistä — ja vastaus ei aina ole yksinkertainen. Lapset kehittyvät eri tahtiin, ja monet haasteet kuuluvat normaaliin kasvuun. Mutta on myös merkkejä, tarkoitan kiinnittää asiaa. Tässä blogissa jaan tietoa siitä, milloin kannattaa hakea ammattilaisen tukea — ja miksi kannattaa toimia ajoissa.

Miksi lapsi ei kerro pahasta olostaan, ja miten sen huomaa?

Lapset ja nuoret eivät aina osaa tai pysty sanoittamaan pahaa oloaan — ja syitä tähän on monia. Nuoremmilla lapsilla tunnesanasto on vasta kehittymässä. Sanat kuten "ahdistus" tai "masennus" ei tarkoita mitään konkreettista. He eivät pysty nimeämään tunnettaan, vaikka se olisi hyvinkin voimakas.

Nuoret taas todella tunnustaa olonsa, eivät halua näyttää sitä. He pelkäävät aikuisen reaktiota tuleeko siitä lisää huolta, riitaa vai syyllisyyttä? Tai he pelkäävät olevansa taakka perheelle. Monella nuorella on myös ajatus, että "pitää pärjätä itse" ja avun pyytäminen on heikkous.

Joskus lapsi itsekin luulee, että hänen ahdistuksensa tai surullisuus on normaalia, koska hän ei tiedä, miltä muilla tuntuu sisällä. Jos olo on ollut läsnä normaali kauan, se alkaa tuntua, eikä hän osaa edes kuvitella, että asiat voisivat olla toisin. Juuri siksi lapsi ei aina itse pyydä apua, vaikka sitä tarvitsisi.

Pahoinvointi purkautuukin epäsuorasti käyttäytymismuutoksina, fyysisinä oireina, kouluvaikeuksina tai vetäytymisenä. Se voi näyttäytyä ärtyneisyytenä, hiljaisuutena tai yhtäkkisenä kiukkuisuutena, jotka on helppo tulkita "vain huonoksi päiväksi" tai "teini-iäksi". Siksi nämä viestit jäävät helposti huomaamatta tai merkitse tulkituiksi.

Aikuisen / vanheman, opettajan tai muun lähiaikuisen tehtävä on olla hereillä ja tartttua muutoksiin ajoissa. Se ei tarkoita, pitää olla hätä varpaillaan tai tulkita koko hetken kriisiksi. Se tarkoittaa läsnäoloa sitä, että todella katsoo lasta silmiin, kysyy kuulumisia ilman nopeaa, ja kuuntelee myös sitä, mitä ei sanota ääneen.

Usein sinä, joka tunnet lapsesi, huomaat ensimmäisenä, että joksi on pielessä, vaikka et heti osaisi nimetä, mikä. Luota siihen tunteeseen. Vanhemman intuitio on arvokas työkalu, eikä epävarmuus ole syy olla toimimatta.

Lapsen psyykkinen oireilu fyysisinä oireina, mitä kehon viestit kertovat?

Mieli ja keho eivät ole erillisiä, vaan ne ovat jatkuvassa vuoropuhelussa keskenään. Kun lapsi tai nuori ei pysty käsittelemään tunnekuormaansa sanoin, koska lapsella ei ole sanoja, tai nuori ei uskalla sanoa niitä ääneen, jolloin keho alkaa puhua puolesta .

Tämä ei ole vain vertauskuva. Stressi, ahdistus ja suru aktivoivat kehossa konkreettisia fysiologisia reaktioita: lihasjännitystä, muutoksia hengityksessä, hormonitasapainon heilahteluja ja hermoston ylikuormitusta. Pitkittyessään nämä reaktiot alkavat näkyä fyysisinä oireina ja juuri ne ovat usein ensimmäinen merkki, jonka vanhempi tai joku muu havaitsee.

Mitä fyysisiä oireita kannattaa tarkkailla?

Toistuvat päänsäryt tai vatsakivut ovat yksi yleisimmistä merkeistä. Lapsi saattaa valittaa kipuja erityisesti ennen koulua, kokeita tai muita stressaavia tilanteita. On tärkeää ymmärtää, että nämä kivut ovat todellisia ja lapsi ei teeskentele. Keho reagoi aivan yhtä konkreettisesti kuin fyysisessä vammassa . Jos lääkäri ei löydä lääketieteellistä syytä toistuviin oireisiin, kannattaa alkaa miettiä, onko taustalla psyykkistä kuormitusta .

Unihäiriöt ovat toinen yleinen merkki. Nukahtamisvaikeudet, toistuvat yö heräilyt, painajaiset tai toisaalta liiallinen unentarve kertovat siitä, että mieli on ylikuormittunut. Uni on lapselle ja nuorelle tärkeää ja se on sekä fyysisen kasvun että tunne-elämän käsittelyn tuki . Kun uni häiriintyy, se vaikuttaa nopeasti myös mielialaan, keskittymiseen ja koulunkäyntiin.

Ruokahalun muutokset voivat myös olla viesti pahasta olosta. Jotkut lapset lopettavat syömisen tai syövät hyvin vähän, toiset taas turvautuvat ruokaan lohduksi. Merkittävä painon muutos lyhyessä ajassa suuntaan tai toiseen kannattaa aina ottaa vakavasti.

Muita kehon merkkejä saattavat olla:

Jatkuva väsymys ilman infektion aiheuttamaa syytä.
Toistuvat flunssat (pitkittynyt stressi heikentää immuunijärjestelmää).
Lihasjännitykset erityisesti hartiossa ja niskassa.
Sydämentykytykset tai hengenahdistuksen tunne jännittävissä tilanteissa.

Miksi kehon viestejä ei saa sivuuttaa?

Vanhemmalle tai lääkärille voi olla houkuttelevaa todeta, että "tutkimuksissa ei löytynyt mitään" ja jättää asia siihen. Mutta jos oireet toistuvat, kannattaa pysähtyä ja kysyä: mitä lapsi yrittää kertoa? Keho on lapselle usein ainoa kanava, jonka kautta hän pystyy viestimään kuormituksestaan silloin, kun sanat puuttuvat tai niiden käyttäminen tuntuu liian pelottavalta.

Psykofyysisenä fysioterapeuttina olen nähnyt, kuinka kehon rauhoittaminen hengitysharjoitusten, rentoutuksen tai kehollisen työskentelyn kautta voi avata oven myös mielen käsittelylle. Keho ja mieli kulkevat käsi kädessä, ja hoito toimii parhaiten, kun molemmat puolet huomioidaan.

Käytöksen muutokset ja milloin kannattaa huolestua?

Käyttäytymisessä huolestuttavia merkkejä ovat muun muassa voimakas vetäytyminen kavereista ja perheestä, kiinnostuksen menettäminen asioihin, joista lapsi ennen piti, sekä ärtyneisyys, aggressiivisuus tai poikkeuksellinen itkuisuus. Myös selkeä lasku koulumenestyksessä tai -motivaatiossa, lisääntynyt huolestuneisuus tai pelot sekä riskikäyttäytyminen, kuten alkoholin tai päihteiden kokeilu, ovat hälytysmerkkejä.

Riskikäyttäytyminen on tärkeää tunnistaa: se ei ole vain "nuorisokulttuuriin kuuluvaa", vaan usein merkki siitä, että nuori yrittää turruttaa pahaa oloaan .

Nuorilla erityistä huolta herättävät ajatukset itsetuhoisuudesta tai elämän merkityksettömyydestä. Niitä ei saa sivuuttaa ajattelemalla, että "se on vain teini-ikää" tai "hän haluaa vain huomiota". Jos nuori puhuu tai vihjaa itsetuhoisista ajatuksista, hae ammattiapua välittömästi .

Milloin on syytä hakea apua ja milloin vielä ei?

On tärkeää muistaa, että yksi huono viikko tai vaikea vaihe ei automaattisesti tarkoita, että lapsi tarvitsee terapiaa. Kaikilla on huonoja päiviä, ja elämään kuuluu vastoinkäymisiä. Lapsen kyky kohdata vaikeuksia on itsessään tärkeä taito, joka kehittyy juuri näissä hetkissä.

Huomio kannattaa kuitenkin kiinnittää tilanteeseen, jos:

Ongelmat ovat pitkäkestoisia ja ne kestävät useita viikkoja tai kuukausia.
Ne vaikuttavat useisiin elämänalueisiin, kuten kouluun, kavereihin, perheeseen tai harrastuksiin.
Lapsi tai nuori itse sanoo tarvitsevansa apua tai ettei kaikki ole hyvin.
Vanhemmalla on vahva tunne, että kaikki ei ole kohdallaan, vaikka syy olisi vielä epäselvä.

Näissä tilanteissa kannattaa toimia. Ei tarvitse odottaa, että tilanne muuttuu "tarpeeksi pahaksi". Varhainen tuki on aina tehokkaampaa kuin myöhäinen kriisiapu.

Miten ottaa ensimmäinen askel?

Avun hakeminen ei ole heikkoutta, vaan se on rohkeutta. Usein se vaatii enemmän rohkeutta vanhemmalta kuin lapselta itseltään: tunnustaa, että oma lapsi tarvitsee tukea, ja ottaa se askel eteenpäin.

Ensimmäinen askel voi olla jutteleminen lapsen kouluterveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Se voi myös olla suora yhteydenotto ammattilaiseen. Kynnyksen ei tarvitse olla korkea, vaan jo pieni yhteydenotto voi tehdä suuren eron. Usein pelkkä kuulluksi tuleminen — sekä lapselle että vanhemmalle — on jo merkittävä helpotus.

Meillä Turun Fysiokulmalla uskomme kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan : mieli ja keho kulkevat käsi kädessä, ja tuki rakennetaan aina yksilöllisesti. Jos sinulla on huoli lapsestasi tai nuorestasi, ota rohkeasti yhteyttä ja pohditaan yhdessä, mikä olisi perheellenne sopiva seuraava askel.

Jos tämä teksti herätti sinussa tunnistamisen tunteen, niin luota siihen. Sinun ei tarvitse olla varma tai tietää kaikkia vastauksia ennen kuin otat yhteyttä. Ota yhteyttä minuun, Markoon , Turun Fysiokulmalla, niin pohditaan yhdessä rauhassa, mikä olisi teidän perheellenne ja lapsellesi sopiva seuraava askel.

Marko Oinas Lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian opiskelija .

Osa 2: Sattuuko akupunktio? - Mitä hoidossa oikeasti tapahtuu

Sat, 02 May 2026 06:54:00 GMT

Osa 2: Sattuuko akupunktio? - Mitä hoidossa oikeasti tapahtuu

Kaikki alkoi yhdestä kysymyksestä, joka oli itänyt mielessäni jo vuosia.

Olin työskennellyt fysioterapeuttina pitkään ja nähnyt työssäni satoja erilaisia tarinoita. Näin päivittäin ihmisiä, jotka kärsivät kroonisesta kivusta, jatkuvasta väsymyksestä ja uupumuksesta. Moni heistä oli kiertänyt eri vastaanotoilla ja erikoislääkäreillä hakemassa apua, mutta usein tuloksena oli vain uusi resepti tai ohimenevä helpotus oireeseen. Vaikka länsimaisessa terveydenhuollossa on paljon hyvää ja se on pelastanut lukemattomia henkiä, jokin ammatillinen palapelin palanen tuntui puuttuvan. Minua vaivasi se, että hoidimme usein vain "savua", emme itse "tulta".

Eräässä täydennyskoulutuksessa päädyin syvälliseen keskusteluun kokeneen lääkärin kanssa. Sanoin suoraan sen, mitä olin hiljaa mielessäni pyöritellyt jo pidemmän aikaan:

”Miksi me aina mietimme ensisijaisesti, mikä lääke tai täsmä toimenpide tehoaa oireeseen – emmekä pysähdy kysymään, mistä vaiva ja epätasapaino oikeasti johtuvat?”

Lääkäri katsoi minua hetken hiljaa, hymyili ja totesi: ”Marko, juuri tuon kysymyksen vuoksi sinun pitäisi osallistua akupunktiokoulutukseen. Tule katsomaan, mitä uusia näkökulmia ja työkaluja tämä ajattelutapa voi antaa fysioterapeutin työhön – se tarjoaa vastauksia niihin kohtiin, joissa pelkkä perinteinen anatomia ja oirekeskeinen hoito eivät aina riitä selittämään vaivojen todellista alkuperää.”

Hän kertoi olevansa yksi Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistyksen kouluttajista ja perehdyttävänsä nimenomaan fysioterapeutteja akupunktion maailmaan. Se oli viimeinen silaus, jossa mielenkiintoni heräsi niin kovaa, että ilmoittauduin mukaan siltä istumalta.

Länsimainen lääketiede vs. kiinalainen lääketiede: Kaksi puolta samasta kolikosta

Kiinalaisessa lääketieteessä ihminen nähdään erottamattomana kokonaisuutena – emme ole vain kokoelma erillisiä osia, joita voidaan korjata yksitellen kuin mekaanista konetta. Siinä missä länsimainen lääketiede on mestari akuuteissa tilanteissa ja oireiden nopeassa hallinnassa, kiinalainen lääketiede sukeltaa pinnan alle ja kysyy syvempiä, joskus jopa filosofisia kysymyksiä:

Ajoitus: Miksi tämä vaiva puhkesi juuri nyt, tässä elämänvaiheessa?
Tasapaino: Mikä kehon sisäisessä ekosysteemissä tai elämäntavoissa on järkkynyt?
Yhteys: Miten potilaan mieli, tunteet ja sisäelinten toiminta vaikuttavat toisiinsa?
Viestintä: Mitä keho yrittää viestiä tämän kivun tai oireen kautta?

Hoidon perusta on kiireetön kuunteleminen. Potilaan oma tarina, lapsuudesta nykyhetkeen, on diagnoosin tärkein lähtökohta. Tämä on kenties suurin ero, jonka olen ammatillisesti sisäistänyt: potilasta ei kohdata vain diagnoosinumeroina, vaan yksilönä, jonka koko elämäntilanne heijastuu hänen terveyteensä.

Qi, tasapaino ja kanavien näkymätön verkosto

Yksi kiehtovimmista asioista, joita olen opintojeni aikana sisäistänyt, on käsite Qi – elämänenergia tai vitaalivoima, joka virtaa meissä kaikissa. Vaikka sana saattaa kuulostaa ensikertalaisen korvaan mystiseltä, kiinalaisessa lääketieteessä se on hyvin käytännöllinen käsite: se on se voima, joka pitää sydämen lyömässä, mielen kirkkaana ja kehon lämpimänä.

Kiinalaisen opin mukaan Qi ei vaella kehossa satunnaisesti, vaan se kulkee tarkasti määriteltyjen kanavien, eli meridiaanien , kautta. Voit kuvat nämä kanavat kehon sisäisenä sähköverkkona tai valtatieverkostona, joka yhdistää pään, raajat ja sisäelimet toisiinsa saumattomaksi kokonaisuudeksi.

Kun virtaus patoutuu, syntyy oire

Terveys on sitä, että tämä virtaus on vapaata, tasapainoista ja voimakasta. Silloin tunnemme itsemme elinvoimaisiksi ja palaudumme rasituksesta nopeasti. Ongelmat alkavat, kun virtaus syystä tai toisesta häiriintyy, jolloin se voi estyä, heiketä tai ylikuormittua.

Käytän usein vertauskuvana jokea:

Jos jokeen rakennetaan pato tai sinne kaatuu suuri puu, vesi alkaa nousta padon yläpuolella (aiheuttaen painetta ja kipua) ja kuivua padon alapuolella (aiheuttaen heikkoutta ja uupumusta). Akupunktion tehtävä on purkaa nämä padot ja palauttaa joen luonnollinen uoma.

Miksi neula pistetään jalkaan, jos selkä on kipeä?

Koska nämä kanavat muodostavat koko kehon kattavan verkoston, hoidon logiikka on usein yllättävä ja poikkeaa perinteisestä paikallishoidosta. Tämä on yksi hienoimmista asioista, joita olen voinut hyödyntää työssäni Turun Fysiokulmalla .

Akupunktiossa hoidon kohde ei välttämättä ole siellä, missä kipu huutaa kovaa. Saatamme hoitaa kroonista alaselkäkipua pisteillä, jotka sijaitsevat nilkassa, tai lievittää päänsärkyä kämmenen alueelta.

Kaukohoitopisteet: Kanavan varrella olevat pisteet toimivat kuin valonkatkaisijat; painamalla katkaisijaa seinästä (esim. jalkaterästä), syttyy valo kattoon (esim. pään alueelle).
Kokonaisvaltainen säätely: Valitsemalla juuri oikeat pisteet, emme vain poista oiretta, vaan säätelemme koko kanavan energiavirtausta. Tämä auttaa kehoa muistamaan oman luonnollisen, dynaamisen tasapainotilansa ja käynnistää sisäiset paranemisprosessit.

Fysioterapeuttina näen tässä mielenkiintoisen yhteyden myös moderniin faskia- eli sidekudosoppiin . Kuten akupunktiokanavat, myös sidekudosketjut kulkevat läpi koko kehomme yhdistäen varpaat päälakeen. Akupunktio onkin täydellinen työkalu tämän laajan verkoston hoitamiseen.

Tutkimusnäyttöä ja tuhansien vuosien viisautta – Ammattitaitona akupunktio

Tie aidoksi asiantuntijaksi ei ole ollut lyhyt, mutta se on ollut jokaisen askeleen arvoinen. Fysioterapeuttina minulle on aina ollut selvää, että laadukas hoito vaatii vankan teoriapohjan ja ymmärryksen ihmisen fysiologiasta.

Aloitin matkani akupunktion pariin suorittamalla lääketieteellisen akupunktuurikoulutuksen, joka on alan kultastandardi Suomessa. Tämä koulutus toteutetaan Suomen Fysioterapeutit ry:n , Suomen Lääkäreiden Akupunktioyhdistys ry:n ja Suomen Kuntoutuskouluttajat Oy:n yhteistyönä. Se tarjosi minulle tutkimusnäyttöön perustuvan ja käytännönläheisen pohjan akupunktuuriin osana kivunhoitoa sekä tuki- ja liikuntaelinvaivojen kuntoutusta.

Koulutuksen aikana perehdyin syvällisesti:

Akupunktuurin biologisiin vaikutusmekanismeihin: Mitä kehossa ja hermostossa todella tapahtuu hoidon aikana.
Tutkimusnäyttöön: Ajantasaiseen lääketieteelliseen tietoon kivun mekanismeista.
Turvalliseen toteuttamiseen: Ohjattuun käytännön harjoitteluun ja tarkkaan anatomiseen osaamiseen.

Tämä antoi minulle vahvat työkaluja asiakastyöhön, mutta samalla jano ymmärtää ihmistä vieläkin laajemmin kasvoi liian suureksi. Huomasin, että akupunktio on valtava maailma, ja halusin oppia lukemaan kehon epätasapainoa vieläkin syvällisemmin.

3,5 vuotta ja 148 opintopistettä: Syventyminen juurisyihin

Tämä jano johti minut lopulta suorittamaan laajaa, peräti 3,5 vuotta kestävää Akupunktiohoitajan koulutusta (148 opintopistettä) Kälviälle. Kun puhutaan näin laajasta opintomäärästä, kyseessä on todellinen sukellus kiinalaisen lääketieteen diagnostiikkaan, filosofiaan ja kliiniseen osaamiseen.

Matka on vaatinut tarkkaa tasapainottelua perhe-elämän, fysioterapeutin työn ja intensiivisten opintojen välillä. Silti se sama alkuperäinen kysymys – ”Miksi?” – on pitänyt motivaationi korkealla. En ole halunnut tarjota asiakkailleni vain perinteistä oireenmukaista kuntoutusta, vaan asiantuntemusta, jossa yhdistyvät länsimaisen lääketieteen tutkimusnäyttö ja itämaisen lääketieteen kyky nähdä ihminen kokonaisuutena.

Nyt, valmistumisen häämöttäessä, koen, että minulla on käytössäni työkalupakki, jolla voimme täällä Turun Fysiokulmalla pureutua vaivojen todellisiin syihin ja löytää pysyvän tasapainon.

Terveys on dynaamista tasapainoa – Tervetuloa Turun Fysiokulmalle

Tätä kirjoittaessani valmistumiseni akupunktiohoitajaksi on enää kuukauden päässä. Nämä kuluneet vuodet ovat opettaneet minulle uuden tavan katsoa terveyttä: se ei ole vain oireiden puuttumista, vaan jatkuvasti muuttuvaa ja dynaamista tasapainoa mielen, kehon ja ympäristön välillä.

Kun seuraavan kerran kohtaamme vastaanotollani Turun Kupittaalla , lupaan, ettemme tyydy vain pinnallisiin vastauksiin. Emme pohdi ainoastaan sitä, ”mikä lääke” vaimentaisi kivun tai ”mikä liike” avaisi jumin juuri tällä sekunnilla. Me pysähdymme ja tutkimme yhdessä tärkeintä kysymystä: Miksi?

Miksi keho reagoi juuri nyt? Miksi oire palautuu aina uudelleen?

Työssäni Turun Fysiokulmalla yhdistän nyt fysioterapeutin vankan anatomisen osaamisen ja kiinalaisen lääketieteen syvän viisauden. Tämä antaa minulle mahdollisuuden auttaa sinua entistä kokonaisvaltaisemmin – oli kyseessä sitten pitkittynyt selkäkipu, stressin aiheuttamat fyysiset oireet tai univaikeudet.

Terveys on matka, ja jokainen meistä ansaitsee tulla kohdatuksi kokonaisena ihmisenä. Olen valmis kulkemaan tuon matkan kanssasi ja auttamaan sinua löytämään tasapainon luonnollisella ja kestävällä tavalla.

Tervetuloa varaamaan aika ja aloittamaan matka kohti tasapainoisempaa arkea.

Marko Oinas Fysioterapeutti & akupunktiohoitaja (valm. 05/2026)

Turun Fysiokulma Kupittaankuja 2D, Turku (Kupittaa)

www.turunfysiokulma.fi

Psykofyysinen fysioterapia – mitä on psykofyysinen fysioterapia?

Tue, 28 Apr 2026 06:59:03 GMT

Osa 1: Psykofyysinen fysioterapia: Enemmän kuin pelkkää liikettä.

Kun kuulet sanan fysioterapia , mieleesi tulee todennäköisesti jokin tietty kuva: selkäkipuinen ihminen harjoittelee ohjatusti, joku saa ultraäänihoitoa polveen tai kuntoutuja opettelee kävelemään uudelleen leikkauksen jälkeen. Nämä kaikki ovat fysioterapiaa ja hyvää sellaista. Mutta ne kertovat vain osan tarinasta.

Psykofyysinen fysioterapia lähtee erilaisesta kysymyksestä. Se ei kysy vain missä kehossa on ongelma ja miten se korjataan? Se kysyy mitä tämä keho kertoo koko ihmisen tilanteesta? Se pysähtyy kuuntelemaan sen sijaan, että se ryhtyy heti korjaamaan. Tässä ensimmäisessä blogissani haluan avata, mitä psykofyysinen fysioterapia oikeasti tarkoittaa ja miksi se on mullistanut oman tapani ymmärtää ihminen ja hänen kipunsa.

Keho ei ole kone – se on kokemusten arkisto

Perinteinen lääketieteellinen ajattelu on kohdellut kehoa oppilaisena koneena: jos jo osa on rikki, se korjataan tai vaihdetaan. Tämä mekanistinen malli on tuottanut uskomattoman kehityksen kirurgiassa ja lääketieteessä, ja siitä on syytä olla kiitollinen. Mutta se on samalla jättänyt jotain oleellista huomiotta: keho ei ole erillinen, tunteeton kone. Se on, aistiva ja kokeva kokonaisuus, jonka kaiken kokemuksen jälkeen jälkensä.

Ajattele hetkeä, jolloin sinulle kerrottiin jokin järkyttävä uutinen. Missä kohtaa kehossa sen tunsit? Ei pelkästään mielessä, vaan todennäköisesti vatsa kiristyi, rintakehä supistui, jalat tuntuivat hetkellisesti pettävän. Tai muista hetki, jolloin nauroit täydestä sydämestä: keho vapautui, hengitys syveni, hartiat laskeutuivat. Tunteet eivät asu pelkästään mielessä. Ne ovat kehollisia tapahtumia.

Psykofyysinen fysioterapia perustuu tähän todellisuuteen, jossa kehomme kantaa mukanaan historiaansa. Lapsuuden turvattomuus voi elää aikuisen hartioiden kireytenä. Vuosia sitten koettu menetys voi näkyä hengityksen pidättymisenä. Krooninen stressi voi juurtua vatsan jännityksensä, johon mikään venyttely ei auta. Nämä eivät ole kuvitelmia, vaan ne ovat todellisia, kehoon juurtuneita reaktioita, jotka syntyvät siitä, että ihminen on kohdannut enemmän kuin on pystynyt sillä hetkellä käsittelemään.

Biopsykososiaalinen malli – tiede kokonaisuuden takana

Psykofyysinen lähestymistapa ei ole keksitty tyhjästä tai rakennettu mutu-tuntuman varaan. Sen tieteellinen pohja on biopsykososiaalisessa mallissa, joka on ollut terveydenhuollon johtava viitekehys jo vuosikymmeniä, vaikka käytäntö on monin paikoin vielä kaukana sen täysimittaisesta toteuttamisesta.

Biopsykososiaalinen malli tarkoittaa, että ihmisen terveys ja sairaus syntyvät biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Selkäkipu ei siis ole pelkästään välilevyn asia. Siihen vaikuttavat myös se, millaisia uskomuksia ihmisellä on kivusta ja kehostaan, miten hän stressaa töissä, millainen hänen tukiverkostonsa on ja kokeeko hän elämänsä merkitykselliseksi. Kaikki nämä tekijät ovat yhtä todellisia kuin se välilevyn pullistuma röntgenkuvassa.

Tämä ei tarkoita, että fyysinen löydös olisi yhdentekevä. Se tarkoittaa, että se ei yksin riitä selittämään ihmisen kipua tai toimintakykyä, eikä yksin riitä ohjaamaan hoitoa.

Mitä psykofyysinen fysioterapia sitten tekee?

Psykofyysisessä fysioterapiassa keho on ensisijainen väylä työskentelyyn, mutta tavoite on koko ihmisen hyvinvointi. Työskentelemme kehollisten kokemusten, hengityksen, liikkeen, kosketuksen ja asentojen kanssa. Samalla ollaan tietoisia siitä, mitä nämä keholliset kokemukset heijastavat: millaisia tunteita nousee, millaisia muistoja aktivoituu, millaisiin uskomuksiin itsestä ne liittyvät.

Tyypillinen psykofyysinen fysioterapiakäynti voi näyttää hyvin erilaiselta kuin perinteinen fysioterapia. Emme välttämättä aloita mittaamalla liikkuvuutta tai antamalla harjoitusohjelmaa. Saatamme sen sijaan ensin vain pysähtyä ja kysyä: mitä sinulle kuuluu juuri nyt? Miltä tämä hetki tuntuu? Missä kehossasi tunnet sen? Miltä hengitys tuntuu juuri nyt? Nämä kysymykset eivät ole small talkia, vaan ne ovat työskentelyä.

Psykofyysinen fysioterapia ei ole pelkästään rentoutumista tai stressinhallintaa, vaikka se voi tarjota molempia. Se on systemaattinen ja koulutettu tapa tutkia, miten mieli ja keho kietoutuvat yhteen ja miten tätä yhteyttä voidaan vahvistaa niin, että ihminen voi paremmin kokonaisuutena.

Hermosto on avainpelaaja

Yksi psykofyysisen lähestymistavan keskeisimmät käsitteistä on autonominen hermosto ja se osa hermostostamme, joka säätelee kehon toimintoja tiedostamattamme: sydämen sykettä, hengitystä, ruoansulatusta, verenpainetta ja lihasjännitystä. Autonominen hermosto on jaettu kahteen osaan: sympaattiseen haaraan, joka aktivoi toimintaan ja valppaustilaan, sekä parasympaattiseen haaraan, joka mahdollistaa levon, palautumisen ja yhteyden.

Stressitilanteessa sympaattinen hermosto ottaa ohjakset, jolloin keho mobilisoi resursseja toimintaan. Tämä on elintärkeä reaktio vaaratilanteessa. Ongelmia syntyy, kun hermosto jää tähän aktivaatiotilaan eikä koskaan täysin palaa lepoon. Silloin kun keho elää jatkuvassa matalassa valmiustilassa se alkaa näkyä mm. kroonisena jännityksenä, univaikeuksina, selittämättöminä kipuina ja väsymyksenä joka ei mene levolla.

Kolme selviytymisreaktiota – hermosto päättää

Kun keho kohtaa uhan – todellisen tai koetun – autonominen hermosto tekee salamannopeasti arvion tilanteesta ja valitsee selviytymisstrategian. Tämä tapahtuu ennen kuin tietoinen mieli ehtii reagoida, ja se tapahtuu kehossa, ei ajatuksissa.

Tutuin reaktio on taistele tai pakene. Sympaattinen hermosto aktivoituu, adrenaliini ja kortisoli vyöryvät verenkiertoon, syke nousee, lihakset saavat lisää verta ja hengitys kiihtyy. Keho on valmis joko kohtaamaan vaaran tai pakenemaan sitä. Tämä tila voi näkyä levottomuutena, ärtyneisyytenä, ylivalppautena tai kyvyttömyytenä rauhoittua, jopa silloin, kun mitään konkreettista vaaraa ei ole.

Mutta on olemassa myös toinen reaktio, josta puhutaan harvemmin: jähmettyminen eli jäätyminen. Kun uhka tuntuu ylivoimaiselta eikä pako tai taistelu vaikuta mahdolliselta, hermosto voi siirtyä syvempään suojelutilaan. Keho hidastuu, mieli saattaa etääntyä, tunnetaan vetäytymistä omaan kuoreen. Tämä ei ole laiskuutta eikä heikkoutta, se on hermoston vanha ja viisas suojelumekanismi äärimmäistä kuormitusta vastaan. Keho tekee parhaansa selviytyäkseen.

Tärkeää on ymmärtää, että nämä reaktiot tapahtuvat kehossa ennen mieltä. Siksi pelkästään ajattelemalla tai päättämällä ei pysty poistumaan ylivireys- tai jäätymistilasta. “Tiedän järjellä, että olen turvassa, mutta kehoni ei usko sitä”, vaan tämä kokemus on hyvin todellinen, eikä se tarkoita, että jokin olisi vialla. Se tarkoittaa, että hermosto tekee työtään.

Psykofyysisessä fysioterapiassa työskentelemme hermoston kanssa, ei pelkästään lihaksiston tai tuki- ja liikuntaelimistön. Ensin tunnistetaan, missä tilassa hermosto on. Onko asiakas ylivirittyneenä, jännittyneenä, valppaana? Vai onko hän vetäytynyt, lamaantunut, poissa? Tämä tieto ohjaa koko työskentelyä.

Hengitysharjoitukset, tietoinen liike, kehotietoisuusharjoitukset ja turvallinen kosketus ovat kaikki tapoja viestiä hermostolle: voit laskeutua, olet turvassa, ei tarvitse olla valppaana. Muutos alkaa siitä hetkestä, kun keho uskoo sen – ei vain mieli.

Kenelle psykofyysinen fysioterapia sopii?

Psykofyysinen lähestymistapa sopii erityisen hyvin silloin, kun tavanomaiset keinot eivät ole tuottaneet toivottua tulosta. Jos olet käynyt usealla ammattilaisella selkäkivun kanssa ilman pysyvää helpotusta. Jos kipu tai oireet tuntuvat liittyvän stressiin tai elämäntilanteeseen, mutta kukaan ei ole ottanut tätä yhteyttä vakavasti. Jos tunnet olevasi etäällä omasta kehostasi tai et enää luota siihen.

Psykofyysinen fysioterapia sopii erityisesti pitkittyneeseen tai krooniseen kipuun, stressiperäisiin kehollisiin oireisiin, jännityksiin, päänsärkyihin, vatsaongelmiin ja uupumukseen sekä ihmisille, joiden kehossa näkyy traumaattisten kokemusten jälkiä. Se sopii myös ahdistuksesta tai masennuksesta kärsiville, joiden oireet ilmenevät myös fyysisinä, ja ihmisille, jotka haluavat syventää suhdettaan omaan kehoonsa.

Mutta se ei ole vain erityistilanteita varten. Jokainen ihminen, joka haluaa oppia tuntemaan oman kehonsa paremmin ja elää enemmän yhteydessä omaan kokemukseensa, voi hyötyä psykofyysisestä lähestymistavasta. Se on ennaltaehkäisevää hyvinvointia parhaimmillaan.

Mitä psykofyysinen fysioterapia ei ole?

On tärkeää määritellä myös se, mitä psykofyysinen fysioterapia ei ole , jotta odotukset hoidolle ovat realistiset eikä se sekoitu muihin hoitomuotoihin.

Se ei ole psykoterapiaa . Psykofyysinen fysioterapeutti ei hoida ensisijaisia mielenterveyshäiriöitä eikä tee psykoterapeuttista työtä. Työskentelemme kehon kautta, mutta tavoitteenamme on aina kohdata ihminen kokonaisuutena.

Marko Oinas on psykofyysinen fysioterapeutti , joka opiskelee parhaillaan myös lasten ja nuorten kognitiivista psykoterapiaa . Tämä lisäkoulutus syventää ymmärrystä kehon ja mielen rajapinnasta ja vahvistaa valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön.

Se ei ole vaihtoehtohoito tai pelkkää rentoutumista Psykofyysinen fysioterapia on tieteelliseen näyttöön perustuvaa, koulutettua ammatillista työtä. Se rakentuu nykyaikaiselle neurotieteelle, traumatutkimukselle sekä kipututkimukselle. Kyseessä on vakiintunut ja lääketieteellisesti perusteltu osa terveydenhuollon kokonaisuutta.

Marko Oinas : Miksi tämä on sydämeni asia Turun Fysiokulmalla?

Olen fysioterapeuttina työskennellyt vuosia sellaisten ihmisten kanssa, joiden kipu tai kehollinen oire ei ole selittynyt pelkällä rakenteellisella syyllä. Olen istunut vastapäätä asiakkaita, jotka ovat käyneet lukuisilla lääkäreillä ja saaneet erilaisia diagnooseja sekä hoitoja, mutta kipu on silti jatkunut. Useimmiten juuri silloin, kun olemme alkaneet puhua elämäntilanteesta kokonaisuutena, jotain on alkanut aueta.

Meneillään olevat lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian opinnot ovat syventäneet tätä ymmärrystä entisestään. Mitä enemmän opiskelen mielen toimintaa, sitä enemmän näen kehossa. Ja mitä enemmän tutkin kehoa, sitä enemmän löydän mielestä. Ne eivät ole kaksi eri asiaa, vaan ne ovat yksi kokonaisuus, jota kutsumme ihmiseksi.

Turun Fysiokulmalla tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kun tulet vastaanotolleni, sinua ei hoideta pelkkänä oireena. Sinut kohdataan kokonaisena ihmisenä: elämäntilanteesi, kehosi historia ja se, mitä kannat mukanasi, ovat kaikki osa hoitoa. Uskon vahvasti, että tämä psykofyysinen lähestymistapa tuottaa pysyvämpiä tuloksia kuin pelkkä oireen pintapuolinen käsittely.

Tulevat kirjoitukset: Seuraa tätä blogisarjaa – tulen kirjoittamaan muun muassa hengityksestä, kroonisesta kivusta, traumasta, stressistä, kehotietoisuudesta ja palautumisesta. Jokainen aihe on eri ikkuna samaan näkymään: siihen, miten keho ja mieli kulkevat aina yhdessä.

Koulutuspsykoterapia – miksi psykoterapeutti käy itse terapiassa?

Fri, 17 Apr 2026 05:26:28 GMT

Osa 2: Koulutuspsykoterapia: Miksi "auttajakin" tarvitsee apua ja miten se hyödyttää sinua?

Myös terapeutit käyvät terapiassa – ja hyvä niin

Yksi kysymys, jonka kuulen usein kertoessani opinnoistani, on tämä: "Joudutko sinäkin käymään terapiassa?" Kysymyksessä kaikuu usein hienoinen hämmennys, ehkä jopa huoli. Aivan kuin terapiaan hakeutuminen olisi merkki heikkoudesta, ammatillisesta hajanaisuudesta tai jostain sellaisesta, mitä "auttajan" ei pitäisi tarvita.

Todellisuus on kuitenkin ehdottomasti päinvastainen. Henkilökohtainen psykoterapia on pakollinen, tarkkaan säädelty ja kenties kaikkein keskeisin osa psykoterapeuttikoulutusta Suomessa. Sitä kutsutaan koulutuspsykoterapiaksi . Sen tarkoitus ei ole "korjata" opiskelijaa, vaan rakentaa hänestä syvällisempi, turvallisempi ja tietoisempi ammattilainen. Tässä blogitekstissä avaan, mitä koulutuspsykoterapia on, miksi se on ammatillinen välttämättömyys ja mitä se on merkinnyt minulle, Marko Oinakselle , matkallani kohti terapeuttinimikettä – ja asiakastyötäni Turun Fysiokulmalla.

Mitä koulutuspsykoterapia tarkoittaa käytännössä?

Suomessa psykoterapeutin ammattinimike on Valviran (Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto) suojaama. Tämä takaa sen, että nimikettä käyttävä henkilö on käynyt läpi vaativan, yliopistollisen täydennyskoulutusprosessin. Koulutus sisältää laajat teoriaopinnot ja tiukasti valvotun asiakastyön, mutta sen sydämessä on oma, pitkäkestoinen terapiaprosessi.

Käytännössä koulutuspsykoterapia tarkoittaa säännöllisiä, usein viikoittaisia istuntoja kokeneen psykoterapeutin luona usean vuoden ajan. Istunnoissa opiskelija käy läpi omaa elämänhistoriaansa, tunnemaailmaansa, ihmissuhdemallejaan ja arvomaailmaansa – täysin samalla tavalla kuin kuka tahansa terapian asiakas. Kyse ei ole muodollisuudesta tai opintopisteiden suorittamisesta, vaan syväluotaavasta matkasta omaan itseen. Terapeuttiopiskelijan on uskallettava olla haavoittuva, jotta hän voi myöhemmin tukea muita heidän haavoittuvuudessaan.

Miksi oma prosessi on ammatillinen välttämättömyys?

Psykoterapeutin työ on emotionaalisesti vaativaa. Istunnosta toiseen terapeutti kohtaa ihmisiä, jotka kantavat mukanaan suuria kysymyksiä: surua, traumoja, häpeää, pelkoa ja uupumusta. Nämä kokemukset eivät jätä terapeuttia koskemattomaksi. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että terapeutti tuntee omat reaktionsa ja "sokeat pisteensä" ennen kuin hän istuu asiakkaan kanssa samaan huoneeseen.

Vastatransferenssi – kun terapeutin omat tunteet heräävät

Ammattikielessä puhutaan vastatransferenssista . Se tarkoittaa niitä tiedostamattomia tunteita ja reaktioita, joita asiakas terapeutissa herättää. Jos terapeutti ei ole tietoinen omasta historiastaan tai käsittelemättömistä tunteistaan, ne voivat värittää hänen tapaansa kohdata asiakas – usein huomaamatta.

Esimerkiksi: jos terapeutilla on omassa historiassaan käsittelemätöntä hylätyksi tulemisen pelkoa, hän voi tiedostamattaan alkaa miellyttää asiakasta sen sijaan, että haastaisi tätä kasvamaan. Koulutuspsykoterapia on tässä mielessä laadunvarmistus. Sen tavoitteena on, että terapeutin omat haavat tai ennakkoluulot eivät nouse esteeksi asiakkaan auttamiselle. Kun tunnen itseni, voin tarjota asiakkaalleni kirkkaamman peilin.

Lasten ja nuorten kognitiivinen näkökulma

Kouluttautuessani lasten ja nuorten psykoterapeutiksi olen oivaltanut, että oma prosessini on tässä työssä välttämätön työkalu. Työ nuorten ja heidän perheidensä kanssa herättää väistämättä eloon muistoja ja tunteita omasta lapsuudesta ja nuoruudesta. Jotta pystyn olemaan nuorelle asiakkaalleni se vakaa ja turvallinen aikuinen, jota hän tarvitsee, minun on ensin täytynyt kohdata, purkaa ja ymmärtää oma historiani.

Jos terapeutti ei ole käsitellyt omia kasvukipujaan, hän saattaa tiedostamattaan lähteä nuoren kapinaan mukaan tai kokea liiallista suojeluhalua. Koulutuspsykoterapian tarkoitus on, että asetumme nuoren rinnalle ammattilaisina, emme omien kokemuksiemme vankeina.

Uskomukset ja automaattiset ajatukset työpöydällä

Kognitiivisessa viitekehyksessä keskiössä ovat ydinuskomukset ja automaattiset ajatusmallit – ne mielen sisäiset "totuudet", jotka olemme itsestämme rakentaneet: "Olenko riittävä?", "Täytyykö minun aina suoriutua täydellisesti?" tai "Onko maailma turvallinen paikka?"

Koulutuspsykoterapiassa olen itse saanut astua asiakkaan rooliin ja kokea, miten syvälle juurtuneet mallit alkavat murtua ja muuttua. Olen havainnut omakohtaisesti, kuinka ankara ja kritisoiva sisäinen puhe voi vähitellen vaihtua lempeämpään itsemyötätuntoon. Tämä ei ole vain teoriaa, vaan se on elettyä muutosta.

Miksi tämä on tärkeää asiakkaalleni?

Kun istun nuoren tai vanhemman kanssa vastatusten, en puhu vain oppikirjojen viisauksia. Koska olen itse käynyt läpi prosessin, jossa haitallisia ajatusketjuja tunnistetaan ja katkaistaan, minulla on aito luottamus menetelmiini.

Kognitiivisessa viitekehyksessä emme vain "puhu", vaan harjoittelemme uudenlaista suhtautumista omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Se, että olen itse kokenut tuon prosessin raskauden ja vapauttavuuden, antaa minulle ammatillista varmuutta sanoa asiakkaalleni: ”Tämä on vaikeaa ja vaatii työtä, mutta muutos on todella mahdollinen – tiedän sen, koska olen kulkenut tuon polun itse.”

Mitä olen oppinut "vastapäisellä tuolilla"?

Koulutuspsykoterapia on ollut yksi elämäni merkittävimmistä kokemuksista, sekä ammatillisesti että ihmisenä. Olen oppinut asioita, joita mikään oppikirja ei voi opettaa:

Empatia asiakkaan roolia kohtaan: Tiedän, miltä tuntuu istua vastapäisellä tuolilla. Tiedän, kuinka paljon rohkeutta vaatii sanoa ääneen asioita, joita on hävennyt. Tämä kokemus auttaa minua luomaan ilmapiirin, jossa asiakkaan on turvallista avautua.
Ajan merkitys: Olen oppinut kärsivällisyyttä. Muutos ei tapahdu sormia napsauttamalla, vaan se vaatii toistoa, turvaa ja aikaa. Terapia on prosessi, ei pikaratkaisu.
Kehon ja mielen yhteys: Taustani psykofyysisenä fysioterapeuttina on saanut terapiassa uutta syvyyttä. Olen havainnut, miten omat tunteeni resonoivat kehossani – ja miten kehon rauhoittaminen avaa oven mielen käsittelylle. Tämä on työkalu, jota hyödynnän päivittäin asiakastyössäni Turun Fysiokulmalla.

Turun Fysiokulma: Ammattitaito on rohkeutta katsoa peiliin

Haluan haastaa ajatuksen, että avun hakeminen tai itsensä kehittäminen terapiassa olisi heikkous. Päinvastoin, se on merkki vahvasta ammatillisesta etiikasta ja sitoutumisesta laadukkaaseen työhön.

Psykoterapeutti, joka on käynyt läpi oman prosessinsa, ei puhu vain teoriassa. Hän puhuu eletystä kokemuksesta. Aito kohtaaminen syntyy vain silloin, kun ammattilainen on itse valmis olemaan haavoittuva ja kasvamaan. Se ei tarkoita täydellisyyttä, vaan jatkuvaa rehellisyyttä itselle.

Kun valitset terapeutin, valitset ihmisen, joka on sitoutunut paitsi sinun kasvuusi, myös omaansa. Meillä Turun Fysiokulmalla tämä periaate on työmme perusta.

Haluatko keskustella tilanteestasi?

Psykoterapia on matka, jota ei tarvitse kulkea yksin. Jos etsit tukea lapselle, nuorelle tai itsellesi Turun alueella, ota rohkeasti yhteyttä. Pohditaan yhdessä, miten voin olla avuksi.

Miksi psykoterapia? Matkani kohti mielen asiantuntijuutta

Fri, 10 Apr 2026 09:23:16 GMT

Osa 1: Mitä psykoterapia oikeastaan on? – Matkalla koulutuspsykoterapeutiksi

Monelle sana "psykoterapia" herättää edelleen monenlaisia mielikuvia, kysymyksiä ja usein myös turhia ennakkoluuloja. Istutaanko siellä vain hiljaa? Onko se loputonta lapsuuden traumojen ja menneiden muistelua? Onko se varattu vain vakavasti sairaille? Kenelle se oikeasti sopii, ja mitä niiden suljettujen ovien takana oikein tapahtuu?

Näitä kysymyksiä kuulen usein työssäni Turun Fysiokulmalla , ja ne ovat täysin ymmärrettäviä. Psykoterapia on Suomessa edelleen hivenen mystifioitu aihe, vaikka se on yksi tutkituimmista ja tehokkaimmista tavoista parantaa elämänlaatua. Tässä ensimmäisessä blogikirjoituksessani haluan avata psykoterapian perusajatuksia rehellisesti – ja kertoa samalla, miksi fysioterapeutin polkuni vei minut kohti psykoterapeutin ammattia.

Psykoterapia on tieteeseen perustuvaa tavoitteellista yhteistyötä

Psykoterapia ei ole pelkkää "mukavaa juttelua" tai arkista kuulumisten vaihtoa, vaikka keskustelu onkin sen ensisijainen työkalu. On tärkeää ymmärtää, että psykoterapia on tieteelliseen näyttöön perustuva hoitomuoto . Se on prosessi, jossa koulutettu ammattilainen ja asiakas työskentelevät tiiminä mielen hyvinvoinnin vahvistamiseksi ja toimintakyvyn parantamiseksi.

Monesti luullaan, että terapeutti on viisas neuvoja, joka antaa valmiit ohjeet siitä, miten elämää tulisi elää. Todellisuudessa psykoterapia on pikemminkin turvallinen ja luottamuksellinen laboratorio . Se on tila, jossa voit pysähtyä tutkimaan omia ajatuksiasi, tunteitasi, pinttyneitä käyttäytymismallejasi ja elämänhistoriaasi ammattilaisen peilaamana. Terapeutti ei anna valmiita vastauksia, vaan hän auttaa sinua löytämään ne itse – ne vastaukset, jotka ovat kestäviä juuri sinun elämässäsi.

Miksi terapeuttinen suhde on muutoksen moottori?

Tutkimukset osoittavat kerta toisensa jälkeen, että terapian tuloksellisuuden kannalta kaikkein merkittävin tekijä ei ole käytetty tekninen menetelmä, vaan terapeuttinen suhde . Tätä kutsutaan usein työskentelyallianssiksi.

Kun ihminen tulee nähdyksi ja kuulluksi täysin ilman tuomitsemista, alkaa niin sanottu korjaava kokemus. Terapeutti on ammattilainen, joka pitää huolta rajoista ja etiikasta, mutta on samalla aidosti läsnä oleva ihminen. Tämä erityinen suhde mahdollistaa sellaisten asioiden käsittelyn, joita voi olla vaikea sanoittaa edes läheisimmille ystäville. Luottamus on se maaperä, jossa kasvu tapahtuu.

Kognitiivinen psykoterapia – mielen ansojen tunnistaminen

Psykoterapian kenttä on laaja, ja eri suuntauksilla (kuten psykodynaaminen, ratkaisukeskeinen tai EMDR) on omat painopisteensä. Itse olen valinnut erikoistumisikseni kognitiivisen psykoterapian .

Kognitiivisessa terapiassa keskeistä on ymmärtää, miten ajatuksemme, tunteemme ja käyttäytymisemme vaikuttavat toisiinsa. Usein kärsimyksemme taustalla on opittuja, automaattisia ajatusmalleja, jotka ovat voineet olla hyödyllisiä joskus menneisyydessä, mutta jotka nykyhetkessä rajoittavat elämäämme.

Esimerkki mielen ketjusta:

Automaattinen ajatus: "En riitä tämmöisenä, minun on suoriuduttava täydellisesti."
Tunteet: Jatkuva ahdistus, riittämättömyys ja pelko paljastumisesta.
Toiminta: Ylivarmistelu, omien rajojen ylittäminen työssä tai vetäytyminen sosiaalisista tilanteista.

Koulutuspsykoterapian myötä opimme yhdessä tunnistamaan näitä "mielen ansoja". Emme vain puhu niistä, vaan harjoittelemme uusia, joustavampia tapoja suhtautua itseen ja ympäröivään maailmaan.

Kenelle psykoterapia sopii? (Se ei vaadi diagnoosia)

Yksi suurimmista myyteistä on, että terapiaan pitäisi tulla vasta sitten, kun on "rikki" tai kärsii vakavasta mielenterveyshäiriöstä. Psykoterapia on erinomaista hoitoa masennukseen ja ahdistukseen, mutta se on myös tehokas työkalu itsetuntemuksen lisäämiseen.

Psykoterapiaan voi hakeutua esimerkiksi silloin, kun:

Elämänhallinta tuntuu raskaalta: Tunnet uupumusta tai jatkuva stressi on vienyt ilon arjesta.
Ihmissuhteet toistavat samaa kaavaa: Huomaat ajautuvasi samankaltaisiin ristiriitoihin kumppanin tai ystävien kanssa kerta toisensa jälkeen.
Itsetunto kaipaa vahvistusta: Sisäinen kriitikkosi on niin äänekäs, että se estää sinua tavoittelemasta asioita, joita haluaisit.
Suuret elämänmuutokset kohtaavat: Suru, ero, sairastuminen tai työpaikan vaihto vaatii tilaa tulla käsitellyksi.
Ennaltaehkäisevä itsetuntemus: Haluat ymmärtää itseäsi syvemmin ja elää arvojesi mukaista elämää ennen kuin uuvut.

Yhä useampi hakeutuu terapiaan ennaltaehkäisevästi. Se on investointi omaan tulevaisuuteen – vähän kuin mielen kuntosali, jossa vahvistetaan henkistä lihasta kohtaamaan elämän väistämättömät haasteet.

Silta kehon ja mielen välillä: Psykofyysinen fysioterapia ja Turun Fysiokulma

Työskentelyni pohja on Turun Fysiokulmalla , jossa olemme aina katsoneet ihmistä kokonaisuutena. Erityisosaamiseni psykofyysisessä fysioterapiassa on opettanut minulle, ettei kehoa ja mieltä voi todellisuudessa erottaa toisistaan – ne keskustelevat jatkuvasti keskenään.

Fysioterapeuttina olen nähnyt konkreettisesti, miten psyykkinen kuormitus ja käsittelemättömät tunteet oireilevat kehossa. Stressi ei ole vain ajatus päässä; se on kireyttä palleassa, pinnallista hengitystä, jännityspäänsärkyä tai kroonistunutta selkäkipua, johon perinteiset keinot eivät tunnu purevan. Psykofyysisen lähestymistavan avulla tutkimme, miten kehon jännitystilat ja mielen prosessit kietoutuvat yhteen.

Vastaavasti pitkittynyt kipu tai kehollinen jumitus heijastuu nopeasti mielialaan, tehden meistä ärtyneitä, uupuneita tai toivottomia. Meneillään olevat kognitiivisen psykoterapian opinnot antavat minulle mahdollisuuden rakentaa tuon puuttuvan, syvän sillan näiden kahden välille. Kun hoidamme sekä fyysistä että psyykkistä puolta rinnakkain, saavutamme pysyvämpiä ja vaikuttavampia tuloksia.

Tämä on Marko Oinaksen ja Turun Fysiokulman ydinajatus: tarjota tila, jossa koko ihminen tulee kohdatuksi.

Psykoterapia on matka, ei pikaratkaisu

On tärkeää olla rehellinen: psykoterapia vaatii aikaa, sitoutumista ja rohkeutta. Se ei ole taikatemppu, joka poistaa haasteet yhdellä istunnolla. Muutos vaatii usein vanhojen, kipeidenkin asioiden kohtaamista ja uusien taitojen sitkeää harjoittelua arjessa.

Juuri siksi se kuitenkin toimii. Se ei tarjoa laastaria oireiden päälle, vaan se käy juurilla asti ja auttaa rakentamaan pysyvää muutosta. Käyntejä voi olla kerran viikossa tai harvemmin, ja yhteinen matka voi kestää muutamasta kuukaudesta vuosiin riippuen tavoitteistasi.

Oletko pohtinut psykoterapian aloittamista? Koulutuspsykoterapia on erinomainen ja usein kustannustehokkaampi tapa aloittaa oma prosessi ammattilaisen ohjauksessa, joka on itsekin jatkuvan työnohjauksen ja uusimman tiedon piirissä.

Seuraa blogiani, sillä tulen jakamaan täällä jatkossa lisää ajatuksia kognitiivisesta työskentelystä, lapsuuden vaikutuksista aikuiseen meihin, itsemyötätunnosta sekä siitä, miten keho ja mieli todella keskustelevat keskenään.

Tervetuloa matkalle kohti kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia!

Fysioterapeutti Marko Oinas: Miksi valitsin akupunktion?

Wed, 08 Apr 2026 12:21:24 GMT

Osa 1: Kuinka akupunktio vei minut mukanaan – Hyödyt hyvinvoinnille Turussa

Kaikki alkoi yhdestä kysymyksestä, joka oli itänyt mielessäni jo vuosia.

Eräässä täydennyskoulutuksessa päädyin syvälliseen keskusteluun kokeneen lääkärin kanssa. Sanoin suoraan sen, mitä olin hiljaa mielessäni pyöritellyt jo pidemmän aikaan:

”Miksi me aina mietimme ensisijaisesti, mikä lääke tai täsmä toimenpide tehoaa oireeseen – emmekä pysähdy kysymään, mistä vaiva ja epätasapaino oikeasti johtuvat?”

Länsimainen lääketiede vs. kiinalainen lääketiede: Kaksi puolta samasta kolikosta

Ajoitus: Miksi tämä vaiva puhkesi juuri nyt, tässä elämänvaiheessa?
Tasapaino: Mikä kehon sisäisessä ekosysteemissä tai elämäntavoissa on järkkynyt?
Yhteys: Miten potilaan mieli, tunteet ja sisäelinten toiminta vaikuttavat toisiinsa?
Viestintä: Mitä keho yrittää viestiä tämän kivun tai oireen kautta?

Qi, tasapaino ja kanavien näkymätön verkosto

Kun virtaus patoutuu, syntyy oire

Käytän usein vertauskuvana jokea:

Jos jokeen rakennetaan pato tai sinne kaatuu suuri puu, vesi alkaa nousta padon yläpuolella (aiheuttaen painetta ja kipua) ja kuivua padon alapuolella (aiheuttaen heikkoutta ja uupumusta). Akupunktion tehtävä on purkaa nämä padot ja palauttaa joen luonnollinen uoma.

Miksi neula pistetään jalkaan, jos selkä on kipeä?

Kaukohoitopisteet: Kanavan varrella olevat pisteet toimivat kuin valonkatkaisijat; painamalla katkaisijaa seinästä (esim. jalkaterästä), syttyy valo kattoon (esim. pään alueelle).
Kokonaisvaltainen säätely: Valitsemalla juuri oikeat pisteet, emme vain poista oiretta, vaan säätelemme koko kanavan energiavirtausta. Tämä auttaa kehoa muistamaan oman luonnollisen, dynaamisen tasapainotilansa ja käynnistää sisäiset paranemisprosessit.

Tutkimusnäyttöä ja tuhansien vuosien viisautta – Ammattitaitona akupunktio

Koulutuksen aikana perehdyin syvällisesti:

Akupunktuurin biologisiin vaikutusmekanismeihin: Mitä kehossa ja hermostossa todella tapahtuu hoidon aikana.
Tutkimusnäyttöön: Ajantasaiseen lääketieteelliseen tietoon kivun mekanismeista.
Turvalliseen toteuttamiseen: Ohjattuun käytännön harjoitteluun ja tarkkaan anatomiseen osaamiseen.

3,5 vuotta ja 148 opintopistettä: Syventyminen juurisyihin

Terveys on dynaamista tasapainoa – Tervetuloa Turun Fysiokulmalle

Tätä kirjoittaessani valmistumiseni akupunktiohoitajaksi on enää kahden kuukauden päässä. Nämä kuluneet vuodet ovat opettaneet minulle uuden tavan katsoa terveyttä: se ei ole vain oireiden puuttumista, vaan jatkuvasti muuttuvaa ja dynaamista tasapainoa mielen, kehon ja ympäristön välillä.

Miksi keho reagoi juuri nyt? Miksi oire palautuu aina uudelleen?

Tervetuloa varaamaan aika ja aloittamaan matka kohti tasapainoisempaa arkea.

Marko Oinas Fysioterapeutti & akupunktiohoitaja (valm. 2026)

Turun Fysiokulma Kupittaankuja 2D, Turku (Kupittaa)

Turun Fysiokulma | Psykofyysinen fysioterapia, Psykoterapia & Akupunktio

Milloin lapsi tai nuori tarvitsee psykoterapiaa?

Osa 3: Koulutuspsykoterapia: Milloin lapsi tai nuori tarvitsee psykoterapiaa? – Opas vanhemmalle

Miksi lapsi ei kerro pahasta olostaan, ja miten sen huomaa?

Lapsen psyykkinen oireilu fyysisinä oireina, mitä kehon viestit kertovat?

Mitä fyysisiä oireita kannattaa tarkkailla?

Miksi kehon viestejä ei saa sivuuttaa?

Käytöksen muutokset ja milloin kannattaa huolestua?

Milloin on syytä hakea apua ja milloin vielä ei?

Miten ottaa ensimmäinen askel?

Osa 2: Sattuuko akupunktio? - Mitä hoidossa oikeasti tapahtuu

Osa 2: Sattuuko akupunktio? - Mitä hoidossa oikeasti tapahtuu

Länsimainen lääketiede vs. kiinalainen lääketiede: Kaksi puolta samasta kolikosta

Qi, tasapaino ja kanavien näkymätön verkosto

Kun virtaus patoutuu, syntyy oire

Miksi neula pistetään jalkaan, jos selkä on kipeä?

Tutkimusnäyttöä ja tuhansien vuosien viisautta – Ammattitaitona akupunktio

3,5 vuotta ja 148 opintopistettä: Syventyminen juurisyihin

Terveys on dynaamista tasapainoa – Tervetuloa Turun Fysiokulmalle

Psykofyysinen fysioterapia – mitä on psykofyysinen fysioterapia?

Osa 1: Psykofyysinen fysioterapia: Enemmän kuin pelkkää liikettä.

Keho ei ole kone – se on kokemusten arkisto

Biopsykososiaalinen malli – tiede kokonaisuuden takana

Mitä psykofyysinen fysioterapia sitten tekee?

Hermosto on avainpelaaja

Kolme selviytymisreaktiota – hermosto päättää

Kenelle psykofyysinen fysioterapia sopii?

Mitä psykofyysinen fysioterapia ei ole?

Marko Oinas : Miksi tämä on sydämeni asia Turun Fysiokulmalla?

Koulutuspsykoterapia – miksi psykoterapeutti käy itse terapiassa?

Osa 2: Koulutuspsykoterapia: Miksi "auttajakin" tarvitsee apua ja miten se hyödyttää sinua?

Myös terapeutit käyvät terapiassa – ja hyvä niin

Mitä koulutuspsykoterapia tarkoittaa käytännössä?

Miksi oma prosessi on ammatillinen välttämättömyys?

Vastatransferenssi – kun terapeutin omat tunteet heräävät

Lasten ja nuorten kognitiivinen näkökulma

Uskomukset ja automaattiset ajatukset työpöydällä

Miksi tämä on tärkeää asiakkaalleni?

Mitä olen oppinut "vastapäisellä tuolilla"?

Turun Fysiokulma: Ammattitaito on rohkeutta katsoa peiliin

Haluatko keskustella tilanteestasi?

﻿

Miksi psykoterapia? Matkani kohti mielen asiantuntijuutta

Osa 1: Mitä psykoterapia oikeastaan on? – Matkalla koulutuspsykoterapeutiksi

Psykoterapia on tieteeseen perustuvaa tavoitteellista yhteistyötä

Miksi terapeuttinen suhde on muutoksen moottori?

Kognitiivinen psykoterapia – mielen ansojen tunnistaminen

Kenelle psykoterapia sopii? (Se ei vaadi diagnoosia)

Silta kehon ja mielen välillä: Psykofyysinen fysioterapia ja Turun Fysiokulma

Psykoterapia on matka, ei pikaratkaisu

Fysioterapeutti Marko Oinas: Miksi valitsin akupunktion?

Osa 1: Kuinka akupunktio vei minut mukanaan – Hyödyt hyvinvoinnille Turussa

Länsimainen lääketiede vs. kiinalainen lääketiede: Kaksi puolta samasta kolikosta

Qi, tasapaino ja kanavien näkymätön verkosto

Kun virtaus patoutuu, syntyy oire

Miksi neula pistetään jalkaan, jos selkä on kipeä?

Tutkimusnäyttöä ja tuhansien vuosien viisautta – Ammattitaitona akupunktio

3,5 vuotta ja 148 opintopistettä: Syventyminen juurisyihin

Terveys on dynaamista tasapainoa – Tervetuloa Turun Fysiokulmalle