Psykoterapiaa Turussa: mitä se oikeasti on, kenelle se sopii ja mitä tapaamisilla tapahtuu?

Monella on mielessä kysymys: tarvitsenko minä psykoterapiaa? Ehkä uni ei kulje, ajatukset pyörivät kehää, tai jokin tuntuu pohjimmiltaan jumissa, vaikka elämässä on näennäisesti kaikki hyvin. Tässä tekstissä kerron, mitä psykoterapia on käytännössä, mihin se auttaa ja miltä se näyttää Turun Fysiokulman vastaanotolla.

"Minulla ei ole mitään hätää", mutta silti jotain painaa

Istun vastaanotollani Turun Fysiokulman tiloissa ja kuuntelen ihmisiä, joilla on hyvin erilaisia tarinoita.

Toinen on käynyt lääkärissä pitkään jatkuneen väsymyksen takia, eikä mitään fyysistä syytä löydy. Toinen stressaantuu asioista, joita muut eivät edes huomaa. Kolmas sanoo pärjäävänsä kyllä, mutta myöntää hiljaa, että elämä tuntuu enemmänkin selviytymiseltä kuin elämiseltä.

Sitten on myös henkilö, joka on ulkoa katsottuna menestynyt: työ sujuu, lapset voivat hyvin ja elämä on järjestyksessä. Mutta yksin ollessa mieli on tyhjä. Jokin tuntuu puuttuvan, tai sisällä on tasainen, laimea alakulo, jolle ei löydy nimeä. Hän ei osaa sanoa, mitä haluaa. Hän ei oikein osaa iloita. Hän väsyy asioihin, jotka ennen tuntuivat helpoilta.

Tai kyseessä on nuori, joka toimii arjessa kohtuullisesti mutta kantaa sisällään voimakasta itsekritiikkiä. Hän on oppinut olemaan ahkera, kiltti ja avulias, mutta ei oikein tiedä, mitä itse haluaa tai kuka oikeastaan on. Omia tunteita on vaikea tunnistaa, ja kun joku kysyy: "Miten sinulla menee?", vastaus on aina: "Ihan hyvin", vaikka todellista vastausta ei oikeastaan ole.

Nämä ihmiset eivät välttämättä ole kriisissä. He eivät ole sairaita millään perinteisellä tavalla. Mutta he kantavat jotain, jonka kanssa eivät enää haluaisi olla yksin.

Juuri tämä on usein se todellinen syy, joka tuo ihmisen psykoterapiaan: ei kriisi, vaan hiljainen kaipaus muutokseen.

Meillä on kulttuuri, jossa omasta voinnista puhuminen tuntuu helposti ylireagoimiselta.

"Muillahan on paljon huonommin."

"Kyllä tämä menee ohi."

"Tämän kanssa pitää vain oppia elämään."

Nämä ajatukset ovat tuttuja monelle, ja ne ovat myös yksi syy siihen, miksi apua haetaan liian myöhään tai ei ollenkaan.

Psykoterapia ei ole vain vakavasti sairaille. Se ei ole merkki heikkoudesta tai epäonnistumisesta. Se on työkalu, jota voi käyttää silloin, kun haluaa ymmärtää itseään paremmin, muuttaa jotakin, joka ei toimi, tai saada tukea elämän kuormittaviin vaiheisiin.

Psykoterapiaan hakeutuminen ei vaadi, että tilanne on äärimmilleen kireä tai että arki on romahtanut. Riittää, että tuntee tarvitsevansa tukea. Se on täysin riittävä syy.

Mitä psykoterapia oikein on?

Psykoterapia on ammatillinen hoitomuoto, jossa koulutettu terapeutti auttaa sinua tutkimaan omaa mieltäsi, tunteitasi, ajatuksiasi ja käyttäytymistäsi tavalla, joka tuo helpotusta ja muutosta.

Se ei ole pelkästään juttelemista. Se on järjestelmällistä ja tavoitteellista työskentelyä oman hyvinvoinnin eteen. Kouluttaudun lasten ja nuorten kognitiiviseksi psykoterapeutiksi, ja työskentelyni perustuu hyvin tutkittuun, käytännönläheiseen lähestymistapaan eli kognitiiviseen psykoterapiaan.

Vahva taustani fysioterapian erikoisosaajana – erityisesti kipu-, urheilu- ja psykofyysisessä fysioterapiassa – sekä valmistumiseni akupunktiohoitajaksi tarkoittavat sitä, etten näe mieltä ja kehoa toisistaan erillisinä. Tämä laaja-alainen asiantuntijuus ja kokonaisvaltainen näkökulma näkyvät vahvasti tavassa, jolla työskentelen asiakkaideni kanssa.

Psykoterapia eroaa esimerkiksi valmennuksesta tai neuvonnasta siinä, että kyseessä on säännelty ammatti. Psykoterapeutilla tulee olla virallinen koulutus, ja työ perustuu ammatilliseen etiikkaan, salassapitovelvollisuuteen sekä jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen.

Kognitiivinen psykoterapia – mitä se tarkoittaa käytännössä?

Kognitiivinen psykoterapia lähtee yksinkertaisesta mutta voimakkaasta havainnosta: ajatuksemme, tunteemme ja käyttäytymisemme ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään.

Kun ajattelet itsestäsi tai maailmasta tietyllä tavalla – usein automaattisesti ja tiedostamattasi – se vaikuttaa suoraan siihen, miten voit.

Esimerkiksi syvällä oleva uskomus "En ole tarpeeksi hyvä" ei jää pelkäksi ajatukseksi. Se vaikuttaa siihen, miten suhtaudut palautteeseen työssä, miten toimit ihmissuhteissa, miten nukut, miten koet kehosi ja millaisia valintoja teet arjessa.

Uskomukset toimivat kuin linssit, joiden läpi tarkastelemme itseämme, muita ihmisiä ja ympäröivää maailmaa.

Kognitiivisessa psykoterapiassa näitä uskomuksia ja ajatusmalleja tunnistetaan, tutkitaan yhdessä ja tarvittaessa haastetaan. Tavoitteena ei ole ajatella väkisin positiivisemmin, vaan löytää realistisempia, joustavampia ja hyvinvointia tukevia tapoja suhtautua itseensä ja elämään.

Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta se on mahdollinen – ja usein nopeampi kuin moni etukäteen uskoo.

Kognitiivinen psykoterapia ei ole positiivista ajattelua eikä ongelmien vähättelyä. Se on rehellistä, joskus hyvin rohkeaa työskentelyä sen kanssa, mitä mielessäsi ja elämässäsi todella tapahtuu.

Terapeutti ei anna valmiita vastauksia, vaan auttaa sinua löytämään ne itse.

Mihin psykoterapia auttaa?

Psykoterapia auttaa hyvin monenlaisissa elämäntilanteissa. On tärkeää ymmärtää, että kyse ei aina ole diagnoosista tai vakavasta mielenterveyden häiriöstä. Terapiaan voi hakeutua myös silloin, kun elämä tuntuu kuormittavalta, haluaa ymmärtää itseään paremmin tai kaipaa tukea muutostilanteessa.

Yleisimpiä teemoja, joiden kanssa asiakkaani hakeutuvat vastaanotolle, ovat:

• Ahdistus ja jatkuva huolestuneisuus – kun mieli käy jatkuvasti ylikierroksilla eikä huoli jätä rauhaan.
• Masennus ja alakulo – kun ilo, motivaatio tai tulevaisuudenusko ovat kadoksissa.
• Uni- ja stressiongelmat – kun keho ja mieli eivät pääse palautumaan.
• Työuupumus ja kuormittuminen – niin työelämässä kuin muillakin elämänalueilla.
• Elämänmuutokset – esimerkiksi ero, suru, sairastuminen, muutto tai työpaikan vaihto.
• Paniikkioireet ja pelot – kun kehon hälytysjärjestelmä aktivoituu ilman näkyvää syytä.
• Itsetuntoon liittyvät haasteet – riittämättömyyden tunne, voimakas sisäinen kriitikko tai jatkuva epävarmuus.
• Krooninen kipu ja erilaiset kehon oireet – tilanteissa, joissa mielen ja kehon yhteys on merkittävä osa kokonaisuutta.
• Lasten ja nuorten haasteet – esimerkiksi ahdistus, itsetunto-ongelmat, tunne-elämän vaikeudet tai koulunkäyntiin liittyvät kuormitustekijät.
• Ihmissuhdehaasteet – toistuvat ristiriidat, vaikeudet vuorovaikutuksessa tai samojen ongelmien toistuminen eri suhteissa.
• ADHD ja tarkkaavuuden haasteet – arjen hallinnan, toiminnanohjauksen ja kuormituksen säätelyn tukeminen.

Lista ei ole tyhjentävä.

Hyvin usein ihminen hakeutuu psykoterapiaan juuri silloin, kun hän ei oikein osaa sanoa, mikä on vialla. Hän tietää vain, että jokin ei tunnu olevan kohdallaan.

Sekin on täysin riittävä syy hakea apua.

Ensimmäisen tapaamisen tärkein tehtävä onkin selvittää yhdessä, missä tällä hetkellä ollaan ja mihin suuntaan olisi hyvä lähteä kulkemaan.

Miltä tapaaminen näyttää käytännössä?

Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä ennen ensimmäistä käyntiä, eikä ihme. Moni pohtii, mitä vastaanotolla tapahtuu ja mitä siellä pitäisi osata sanoa.

Psykoterapia ei yleensä muistuta elokuvien terapiakohtauksia. Se ei ole pelkästään sohvalla makaamista tai loputonta lapsuusmuistojen läpikäymistä, vaikka joskus myös menneisyyden kokemukset ovat tärkeä osa työskentelyä.

Ensimmäisillä tapaamisilla teemme yhteistä kartoitusta. Keskustelemme siitä, mikä sinua kuormittaa, mitä toivot terapialta ja millaisia kokemuksia elämäsi varrelle on kertynyt.

Kyse ei ole kuulustelusta, vaan rauhallisesta ja uteliaasta tutkimusmatkasta.

Moni jännittää ensimmäistä tapaamista etukäteen. Usein jännitys kuitenkin helpottaa nopeasti, kun huomaa, ettei vastaanotolla tarvitse suorittaa mitään. Riittää, että tulee paikalle omana itsenään.

Terapian edetessä työskentely alkaa vähitellen syventyä. Se voi sisältää esimerkiksi:

• omien ajatusmallien tunnistamista ja tutkimista
• automaattisten ajatusten havainnointia
• uskomusten ja niiden taustojen ymmärtämistä
• uusien toimintatapojen harjoittelua arjen tilanteissa
• tunteiden tunnistamisen ja säätelyn vahvistamista
• psykoedukaatiota eli tietoa mielen, tunteiden ja hermoston toiminnasta
• kehon ja mielen yhteyden tutkimista esimerkiksi hengityksen, jännitystilojen ja kehotietoisuuden kautta.

Kognitiivinen psykoterapia ei ole vain keskustelua. Tavoitteena on myös viedä oivalluksia käytäntöön.

Tästä syystä tapaamisten välillä voidaan käyttää erilaisia harjoituksia tai pieniä kotitehtäviä. Ne auttavat siirtämään terapiassa opitut asiat osaksi arkea, jossa todellinen muutos tapahtuu.

Yksittäinen tapaaminen kestää yleensä 45 minuuttia. Useimmiten tapaamisia on aluksi viikoittain tai joka toinen viikko. Työskentelyn rytmi suunnitellaan kuitenkin aina yksilöllisesti asiakkaan tilanteen mukaan.

Kaikki tapaamiset ovat luottamuksellisia.

Moni kertoo terapiassa asioita, joita ei ole koskaan aiemmin sanonut ääneen. Juuri siksi turvallinen, hyväksyvä ja luottamuksellinen ilmapiiri on koko terapiasuhteen perusta.

Erityisesti lapset, nuoret ja perheet

Yksi erityisosaamiseni alueista on lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapia.

Lapsuus ja nuoruus ovat elämänvaiheita, jolloin monet käsitykset itsestä, muista ihmisistä ja maailmasta alkavat rakentua. Samalla ne ovat vaiheita, jolloin tuki voi olla erityisen vaikuttavaa.

Varhainen apu voi muuttaa merkittävästi sitä, millaiseksi nuoren suhde itseensä muodostuu myöhemmin elämässä.

Lasten ja nuorten kanssa työskentely on usein konkreettisempaa ja toiminnallisempaa kuin aikuisten kanssa. Keskustelun rinnalla voidaan hyödyntää erilaisia harjoituksia, kuvia, toiminnallisia menetelmiä tai tilanteiden harjoittelua.

Tärkeintä on, että lapsi tai nuori kokee olevansa työskentelyn aktiivinen osapuoli eikä pelkästään aikuisten huolen kohde.

Tarvittaessa mukaan otetaan myös vanhemmat tai muut läheiset.

Perheellä on merkittävä vaikutus lapsen ja nuoren hyvinvointiin. Monissa tilanteissa parhaat tulokset saavutetaan silloin, kun muutosta rakennetaan yhdessä eikä vastuuta jätetä yksin lapselle tai nuorelle.

Psykofyysinen näkökulma – kun keho ja mieli puhuvat samaa kieltä

Minulle psykoterapia perustuu ymmärrykseen mielen ja kehon jatkuvasta vuorovaikutuksesta.

Fysioterapeuttina olen nähnyt vuosien ajan, kuinka kipu, jännitys, uupumus ja erilaiset kehon oireet kietoutuvat yhteen tunne-elämän, stressin ja elämäntilanteiden kanssa. Psykoterapeuttiset opinnot ovat syventäneet tätä ymmärrystä entisestään.

Keho ja mieli eivät ole toisistaan erillisiä järjestelmiä. Ne vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa.

Pitkittynyt stressi voi näkyä esimerkiksi univaikeuksina, lihasjännityksenä, hengityksen muutoksina, vatsaoireina, sydämentykytyksinä tai jatkuvana levottomuutena. Toisaalta krooninen kipu tai pitkäaikainen sairaus voivat vaikuttaa merkittävästi mielialaan, jaksamiseen ja elämänlaatuun.

Keho kantaa kokemuksiamme usein tavalla, jota sanat eivät aina tavoita.

Krooninen hartiaseudun jännitys, pinnallinen hengitys, jatkuva väsymys tai vaikeus rauhoittua voivat kertoa siitä, että hermosto on ollut pitkään kuormittuneena. Näiden yhteyksien ymmärtäminen voi olla tärkeä askel kohti toipumista.

Monilla asiakkaillani on samanaikaisesti sekä fyysisiä oireita että psyykkistä kuormitusta. Tällöin pelkkä oireiden tarkastelu erillisinä ilmiöinä ei aina riitä.

Turun Fysiokulman monialaisessa ympäristössä pystyn hyödyntämään sekä psykoterapeuttista että fysioterapeuttista osaamistani. Työskentelyssä voidaan tarvittaessa huomioida hengitys, kehotietoisuus, hermoston toiminta ja stressin fysiologiset vaikutukset osana kokonaisuutta.

Tavoitteena ei ole hoitaa pelkkää oiretta, vaan kohdata ihminen kokonaisuutena.

Miten psykoterapia eroaa muusta tuesta?

Psykoterapia ei ole sama asia kuin neuvonta, valmennus tai vertaistuki.

Kaikilla näillä on oma tärkeä paikkansa, mutta niiden tavoitteet ja toimintatavat ovat erilaisia.

Psykoterapia on terveydenhuollon sääntelemä ammatti, jonka harjoittaminen edellyttää laajaa koulutusta, valvontaa ja ammatillista vastuuta. Työ perustuu tutkittuun tietoon, eettisiin periaatteisiin sekä luottamukselliseen hoitosuhteeseen.

Ystävät, perhe ja läheiset ihmiset ovat korvaamaton osa hyvinvointia. He voivat tarjota tukea, ymmärrystä ja rinnalla kulkemista.

Psykoterapia tarjoaa kuitenkin jotakin, mitä läheiset eivät voi tarjota samalla tavalla: turvallisen ja puolueettoman tilan, jossa voit tarkastella ajatuksiasi, tunteitasi ja kokemuksiasi ilman huolta toisten kuormittamisesta tai heidän reaktioistaan.

Terapeutti ei arvostele, väsy tai odota sinulta vastapalveluksia.

Hänen tehtävänsä on auttaa sinua ymmärtämään itseäsi paremmin ja löytämään uusia tapoja kohdata elämäsi haasteita.

Se on harvinainen mahdollisuus – tila, joka on varattu kokonaan sinua varten.

Kauanko psykoterapia kestää?

Tähän kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta.

Joskus jo muutama käynti tuo tilanteeseen merkittävää selkeyttä ja auttaa löytämään konkreettisia keinoja eteenpäin. Toisinaan taustalla on pidempään jatkuneita haasteita, joiden käsittely vaatii enemmän aikaa.

Psykoterapian kesto riippuu muun muassa tavoitteista, elämäntilanteesta, oireiden kestosta sekä siitä, kuinka syvällistä muutosta tavoitellaan.

Työskentelyn tavoitteet asetetaan aina yhdessä asiakkaan kanssa, ja niiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti.

Terapian tarkoituksena ei ole jatkua loputtomiin. Sen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan omia voimavaroja, lisätä ymmärrystä itsestä sekä antaa työkaluja, joiden avulla elämässä voi kulkea entistä itsenäisemmin.

Joissakin tilanteissa psykoterapiaan on mahdollista saada Kelan kuntoutuspsykoterapiatukea. Tämä edellyttää tiettyjen kriteerien täyttymistä sekä psykiatrin lausuntoa. Myös työterveyshuolto voi joissakin tilanteissa osallistua psykoterapian kustannuksiin.

Näistä käytännön asioista voidaan keskustella rauhassa ensimmäisen tapaamisen yhteydessä ilman minkäänlaista sitoutumisvelvollisuutta.

Rohkeus ottaa ensimmäinen askel

Psykoterapiaan hakeutuminen ei tarkoita, että olet heikko.

Se ei myöskään tarkoita, että sinussa olisi jotakin perustavanlaatuisesti vialla.

Useimmiten se tarkoittaa päinvastaista.

Se tarkoittaa, että pysähdyt kuuntelemaan itseäsi. Se tarkoittaa, että pidät omaa hyvinvointiasi tärkeänä. Se tarkoittaa, että uskot muutoksen olevan mahdollinen.

Ja ennen kaikkea se tarkoittaa rohkeutta.

Vastaanotan Turun Fysiokulman tiloissa aikuisia, nuoria ja lapsia.

Ensimmäiselle käynnille ei tarvitse tulla valmiiden vastausten kanssa. Sinun ei tarvitse tietää tarkasti, mikä on ongelma tai mitä haluat saavuttaa. Riittää, että olet valmis tutkimaan tilannettasi yhdessä ammattilaisen kanssa.

Moni kertoo jo ensimmäisen tapaamisen jälkeen kokevansa helpotusta. Ei siksi, että kaikki olisi ratkennut, vaan siksi, ettei asioiden kanssa tarvitse enää olla yksin.

Jos jokin tässä tekstissä herätti ajatuksia tai tunnistit siitä jotakin omasta elämästäsi, voit ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.

Joskus ensimmäinen askel on myös tärkein.

Kirjoittaja

Marko Oinas
Fysioterapeutti, lasten ja nuorten kognitiivinen psykoterapeuttiopiskelija, akupunktiohoitaja

Vastaanotto

Turun Fysiokulma, Turku