Harjoitusasiakaspaikkoja lasten ja nuorten kognitiiviseen psykoterapiaan Turussa

Tarjoan uusia harjoitusasiakaspaikkoja lapsille ja nuorille osana Turun yliopiston lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian koulutustani. Vastaanotto sijaitsee Turun Fysiokulmassa Kupittaalla.

Koulutuspsykoterapia voi tarjota lapselle tai nuorelle turvallisen paikan pysähtyä omien kokemustensa äärelle. Työskentelyssä pyritään ymmärtämään, mikä kuormittaa, miten vaikeudet näkyvät mielessä, kehossa ja arjessa sekä millaiset keinot voisivat auttaa voimaan ja toimimaan paremmin.

Tukea voidaan etsiä esimerkiksi ahdistukseen, pelkoihin, pakko-oireisiin, mielialaoireisiin, syömiseen tai kehonkuvaan liittyviin vaikeuksiin sekä kuormittavien kokemusten käsittelemiseen.

Mitä koulutuspsykoterapia tarkoittaa?

Koulutuspsykoterapia on psykoterapeuttikoulutukseen kuuluvaa asiakastyötä. Työskentelen psykoterapeuttiopiskelijana, ja asiakastyötäni tukee koulutukseen kuuluva säännöllinen työnohjaus. Työnohjauksessa psykoterapiaprosessia ja omaa työskentelyäni tarkastellaan luottamuksellisesti kokeneen ammattilaisen kanssa.

Työskentelyssä noudatetaan salassapitoa, tietosuojaa sekä koulutukseen ja asiakastyöhön liittyviä eettisiä periaatteita. Psykoterapia on tavoitteellista ja lapsen tai nuoren yksilölliseen tilanteeseen sovitettua. Etenemme hänen ikänsä, kehitysvaiheensa, voimavarojensa ja valmiuksiensa mukaisesti.

Koulutuspsykoterapia ei ole kaikille samalla tavalla toteutettava valmis ohjelma. Aluksi tutustumme rauhassa lapsen tai nuoren tilanteeseen. Muodostamme yhdessä käsitystä siitä, millaiset asiat ovat vaikuttaneet vaikeuksien syntymiseen, mitkä tekijät ylläpitävät niitä ja mitkä asiat puolestaan tukevat ja suojaavat lasta tai nuorta. Tämän pohjalta arvioimme, millaisesta työskentelystä voisi olla juuri hänelle hyötyä.

Millaisissa tilanteissa psykoterapiasta voi olla apua?

Millaista työskentely kognitiivisessa psykoterapiassa on?

Kognitiivisessa psykoterapiassa tutkitaan yhdessä ajatusten, tunteiden, kehollisten reaktioiden ja toiminnan välisiä yhteyksiä. Tarkoituksena ei ole kertoa lapselle tai nuorelle, miten hänen pitäisi ajatella tai tuntea. Tavoitteena on auttaa häntä ymmärtämään omaa kokemustaan sekä löytämään uusia ja arkea tukevia tapoja suhtautua tilanteisiin ja toimia niissä.

Tapaamisilla voidaan keskustelun lisäksi käyttää esimerkiksi:

• havainnollistavia kuvia, kortteja ja sarjakuvia
• tunteiden ja kehollisten tuntemusten tunnistamista
• ajatusten, tunteiden ja toiminnan välisten ketjujen tutkimista
• käytännön harjoituksia pelkojen, välttelyn tai pakko-oireiden kohtaamiseen
• hengityksen, kehotietoisuuden ja vireystilan säätelyn harjoituksia
• mielikuvatyöskentelyä, kirjoittamista tai piirtämistä
• pieniä tapaamisten välillä kokeiltavia harjoituksia.

Lapsen kanssa työskentelyyn voidaan yhdistää leikkiä ja toiminnallisia menetelmiä. Nuoren kanssa käytettävät keinot valitaan hänen kiinnostuksensa, toiveidensa ja työskentelytapansa mukaan.



Kaikesta ei tarvitse osata puhua heti, eikä terapiassa tarvitse antaa oikeita vastauksia. Luottamus rakentuu vähitellen.

Tavoitteet tehdään yhdessä

Psykoterapian tavoitteiden tulee olla lapselle tai nuorelle itselleen ymmärrettäviä ja merkityksellisiä. Tavoitteena voi olla esimerkiksi:

• selviytyä koulupäivästä vähemmällä ahdistuksella
• vähentää pakko-oireisiin kuluvaa aikaa ja niiden vaikutusta arkeen
• oppia tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteita ja tarpeita
• kohdata pelottavia tai välteltyjä tilanteita vähitellen
• vahvistaa omia rajoja ja vuorovaikutustaitoja
• löytää toimivia keinoja voimakkaiden tunteiden säätelyyn
• vahvistaa itsemyötätuntoa ja myönteistä käsitystä itsestä
• lisätä elämään itselle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita.

Työskentelyn edetessä arvioimme yhdessä, onko valittu suunta hyödyllinen ja tarvitseeko tavoitteita tarkentaa.



Tarkoituksena ei ole poistaa kaikkia vaikeita tunteita. Suru, pelko, viha ja pettymys kuuluvat elämään. Olennaisempaa on vahvistaa lapsen tai nuoren kykyä ymmärtää tunteitaan, selviytyä niiden kanssa ja toimia itselleen tärkeiden asioiden ja arvojen mukaisesti. Oireiden tai pelkojen ei tarvitse määritellä koko elämää.

Vanhempien ja läheisten rooli

Lapsen tai nuoren ikä ja yksilöllinen tilanne vaikuttavat siihen, millä tavalla vanhemmat tai muut läheiset osallistuvat psykoterapiaan. Yhteistyöstä, yhteydenpidosta ja luottamuksellisuuden rajoista sovitaan työskentelyn alussa.

Vanhemmilta saatava tieto voi auttaa ymmärtämään lapsen arkea ja tukemaan muutosta tapaamisten ulkopuolella. Samalla lapsella ja nuorella tulee olla mahdollisuus omaan turvalliseen ja luottamukselliseen tilaan.

Lapsen tai nuoren kanssa keskustellaan hänen ikätasonsa mukaisesti siitä, mitkä asiat voivat jäädä hänen ja terapeuttinsa välisiksi ja millaisissa tilanteissa tietoa täytyy turvallisuuden vuoksi jakaa huoltajien tai muiden hoitoon osallistuvien ammattilaisten kanssa. Tätä tasapainoa tarkastellaan avoimesti yhdessä.



Vanhemman tehtävänä ei ole löytää valmiita ratkaisuja tai korjata kaikkea. Usein tärkeää on jo se, että lapsi tai nuori tulee kuulluksi, hänen kokemuksensa otetaan vakavasti ja hän saa rinnalleen turvallisia aikuisia.

Kuka olen?

Olen Marko Oinas, fysioterapeutti ja lasten ja nuorten kognitiivisen psykoterapian opiskelija Turun yliopistossa. Olen valmistunut fysioterapeutiksi vuonna 2010 ja työskennellyt siitä lähtien terveydenhuollossa sekä yrittäjänä Turun Fysiokulmassa.

Olen erikoistunut psykofyysiseen fysioterapiaan, kipufysioterapiaan ja urheilufysioterapiaan. Lisäksi olen ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti. Työssäni olen kohdannut paljon lapsia, nuoria ja aikuisia, joiden kuormitus näkyy samanaikaisesti mielessä, kehossa ja arjen toimintakyvyssä.

Psykoterapiatyössä pidän tärkeänä kiireetöntä kohtaamista, turvallisen yhteistyösuhteen rakentamista sekä sitä, että lapsen tai nuoren omat kokemukset, ajatukset ja toiveet tulevat kuulluiksi.



Kehollisuuden huomioiminen voi olla hyödyllistä esimerkiksi silloin, kun ahdistus, pelko tai kuormitus tuntuu voimakkaasti kehossa tai kun omien kokemusten sanoittaminen on vaikeaa.

Kenelle harjoitusasiakkuus sopii?

Harjoitusasiakkuus voi sopia lapselle tai nuorelle, joka tarvitsee tukea psyykkiseen oireiluun tai kuormittavaan elämäntilanteeseen ja jolla on mahdollisuus sitoutua säännöllisiin tapaamisiin. Työskentely voi olla lyhyempää tai pitkäkestoisempaa lapsen tai nuoren tilanteen, tarpeiden ja yhdessä sovittujen tavoitteiden mukaan.

Ennen varsinaisen psykoterapian aloittamista tapaamme tutustumis- ja arviointikäynnillä. Tapaamisen tarkoituksena on arvioida, kohtaavatko lapsen tai nuoren tarpeet, hänen omat toiveensa ja tarjoamani työskentelymuoto. Ensimmäinen tapaaminen ei vielä velvoita aloittamaan pidempää psykoterapiaa.

Jos koulutuspsykoterapia ei vaikuta tilanteeseen sopivalta vaihtoehdolta, keskustelemme asiasta avoimesti ja pyrimme löytämään tarkoituksenmukaisemman tuen tai hoidon suunnan.

Käytännön tietoa

• Vastaanotto: Turun Fysiokulma, Kupittaa, Turku
• Asiakkaan ikä: 7–22-vuotiaat. Myös muun ikäisten asiakkaiden tilanteesta voi tiedustella erikseen.
• Tapaamisen kesto: 45 minuuttia
• Hinta: 50 euroa / tapaaminen
• Tapaamistiheys: pidempikestoisessa työskentelyssä tavallisesti kerran viikossa, muutoin yksilöllisen tarpeen mukaan.
• Työskentelyn kesto: sovitaan yksilöllisesti tilanteen ja tavoitteiden perusteella
• Toteutustapa: lähivastaanotto
• Peruutusehdot: Tapaaminen tulee perua viimeistään kaksi vuorokautta ennen sovittua aikaa. Myöhemmin perutuista tai peruuttamatta jätetyistä tapaamisista veloitetaan käynnin hinta. Äkilliset sairastapaukset arvioidaan tapauskohtaisesti

Käynnit ovat omakustanteisia, eikä niihin voi saada Kelan kuntoutuspsykoterapian korvausta. Alaikäisen asiakkaan kohdalla huoltajien osallistumisesta ja tarvittavista suostumuksista sovitaan ennen työskentelyn aloittamista.

Osana psykoterapeuttikoulutusta terapiatapaamiset videoidaan. Tallentamisen tarkoituksesta ja käytännöistä keskustellaan asiakkaan ja alaikäisen asiakkaan huoltajan kanssa ennen työskentelyn aloittamista. Tallenteita käytetään ainoastaan koulutukseen ja työnohjaukseen. Niitä käsitellään luottamuksellisesti sekä tietosuojaa, salassapitoa ja koulutuksen ohjeita koskevien vaatimusten mukaisesti.

Kiinnostuitko tai haluatko kysyä lisää?

Kiireellisissä tilanteissa

Jos lapsella tai nuorella on välitön vaara vahingoittaa itseään tai muita, koulutuspsykoterapian ajanvaraus ei ole riittävä apu. Tällöin tulee ottaa yhteyttä päivystykseen tai soittaa hätänumeroon 112.